Opi LaTeX 30 minuutissa

UUTTA: Tutustu uuteen Overleaf Learning Centeriin, josta löydät ilmaisia verkkokursseja ja live-webinaareja — kaiken, mitä tarvitset LaTeXin hallitsemiseen ja Overleafin tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Tämä johdanto-opas ei edellytä aiempaa kokemusta LaTeXista, mutta toivottavasti sen lopussa olet paitsi kirjoittanut ensimmäisen LaTeX-dokumenttisi, myös hankkinut riittävästi tietoa ja itsevarmuutta ottaaksesi seuraavat askeleet kohti LaTeXin sujuvaa hallintaa.

​

Mikä on LaTeX?

LaTeX (lausutaan ”LEI-tek” tai ”LAA-tek”) on työkalu ammattimaisen näköisten dokumenttien latomiseen. LaTeXin toimintatapa poikkeaa kuitenkin melko paljon monista muista mahdollisesti käyttämistäsi dokumenttien tuotantosovelluksista, kuten Microsoft Wordista tai LibreOffice Writeristä: nuo ”WYSIWYG”-työkalut tarjoavat käyttäjälle interaktiivisen sivun, jolle tekstiä kirjoitetaan ja muokataan ja johon sovelletaan erilaisia muotoiluja. LaTeX toimii hyvin eri tavalla: dokumenttisi on sen sijaan pelkkä tekstitiedosto, jonka sekaan on kirjoitettu LaTeX-komentoja, joilla ilmaistaan haluttu (ladottu) lopputulos. Näkyvän, ladotun dokumentin tuottamiseksi LaTeX-tiedostosi käsitellään ohjelmalla, jota kutsutaan TeX-moottoriksi. Se käyttää tekstitiedostoon upotettuja komentoja latomisprosessin ohjaamiseen ja muuntaa LaTeX-komennot ja dokumentin tekstin ammattimaisesti ladotuksi PDF-tiedostoksi. Tämä tarkoittaa, että sinun tarvitsee keskittyä vain dokumenttisi sisältöön, ja tietokone huolehtii LaTeX-komentojen ja TeX-moottorin avulla ulkoasusta (muotoilusta).

​

Miksi opetella LaTeX?

LaTeXin opettelemisen puolesta tai sitä vastaan muiden dokumenttien laatimissovellusten sijaan voidaan esittää monenlaisia perusteita; lopulta kyse on kuitenkin henkilökohtaisesta valinnasta, joka perustuu mieltymyksiin, taipumuksiin ja dokumentaatiotarpeisiin.

LaTeXin puolesta puhuvat muun muassa:

• tuki erittäin monimutkaisen matematiikan, taulukoiden ja luonnontieteiden teknisen sisällön latomiselle;
• alaviitteiden, ristiviittausten ja lähdeluetteloiden hallinnan työkalut;
• monimutkaisten tai työläiden dokumenttielementtien, kuten hakemistojen, sanastojen, sisällysluetteloiden ja kuvaluetteloiden, tuottamisen helppous;
• erittäin laaja muokattavuus räätälöityjen dokumenttien tuottamiseen sen sisäänrakennetun ohjelmoitavuuden ja tuhansien ilmaisten lisäpakettien tarjoaman laajennettavuuden ansiosta.

Kaiken kaikkiaan LaTeX antaa käyttäjille paljon hallintaa dokumenttien tuottamiseen, ja dokumentit ladotaan erittäin korkeiden standardien mukaisesti. On toki dokumentti- tai julkaisutyyppejä, joissa LaTeX ei loista, kuten monet aikakauslehtityyppisille julkaisuille tyypilliset ”vapaamuotoiset” sivuasettelut.

Yksi LaTeXin tärkeistä eduista on dokumentin sisällön erottaminen sen tyylistä: kun olet kirjoittanut dokumenttisi sisällön, sen ulkoasua voi muuttaa helposti. Vastaavasti voit luoda LaTeX-tiedoston, joka määrittää tietyn dokumenttityypin asettelun/tyylin, ja tätä tiedostoa voidaan käyttää mallina saman tyypin muiden dokumenttien laatimisen/tuottamisen yhdenmukaistamiseen. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että tieteelliset kustantajat voivat luoda LaTeXilla artikkelimalleja, joita kirjoittajat käyttävät kirjoittaessaan lehtiin lähetettäviä artikkeleita. Overleafilla on galleria, jossa on tuhansia malleja, ja ne kattavat valtavan valikoiman dokumenttityyppejä — kaikkea tieteellisistä artikkeleista, raporteista ja kirjoista ansioluetteloihin ja esityksiin. Koska nämä mallit määrittävät dokumentin asettelun ja tyylin, kirjoittajien tarvitsee vain avata ne Overleafissa — jolloin luodaan uusi projekti — ja aloittaa sisällön kirjoittaminen.

​

Ensimmäisen LaTeX-tekstisi kirjoittaminen

Ensimmäinen vaihe on luoda uusi LaTeX-projekti. Voit tehdä sen omalla tietokoneellasi luomalla uuden .tex-tiedoston tai vaihtoehtoisesti aloittaa uuden projektin Overleafissa.

Aloitetaan yksinkertaisimmasta toimivasta esimerkistä, jonka voi avata suoraan Overleafissa:

\documentclass{article}
\begin{document}
First document. This is a simple example, with no 
extra parameters or packages included.
\end{document}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

Kuten näet, LaTeX on automaattisesti sisentänyt kappaleen ensimmäisen rivin ja hoitanut tämän muotoilun puolestasi. Tarkastellaan lähemmin, mitä koodin kukin osa tekee.

Koodin ensimmäinen rivi, \documentclass{article}, ilmoittaa dokumentin tyypin, jota kutsutaan sen luokaksi (class) ja joka määrää dokumentin yleisilmeen. Eri dokumenttityypit vaativat eri luokkia; esimerkiksi ansioluettelo vaatii eri luokan kuin tieteellinen artikkeli, joka saattaa käyttää LaTeXin vakioluokkaa article. Muut työstämäsi dokumenttityypit voivat vaatia muita luokkia, kuten book tai report. Saadaksesi käsityksen monista saatavilla olevista LaTeX-luokista vieraile asiaankuuluvalla sivulla CTANissa (Comprehensive TeX Archive Network).

Kun dokumenttiluokka on asetettu, sisältömme eli dokumentin runko (body) kirjoitetaan tagien \begin{document} ja \end{document} väliin. Kun olet avannut yllä olevan esimerkin, voit tehdä muutoksia tekstiin ja lopuksi tarkastella syntyvää ladottua PDF-tiedostoa kääntämällä dokumentin uudelleen. Overleafissa tämä tapahtuu yksinkertaisesti painamalla Recompile, kuten tässä lyhyessä videoleikkeessä näytetään:

Minkä tahansa Overleaf-projektin voi määrittää kääntymään automaattisesti uudelleen aina, kun sitä muokataan: napsauta Recompile-painikkeen vieressä olevaa pientä nuolta ja aseta Auto Compile tilaan On, kuten seuraavassa kuvakaappauksessa näytetään:

Nyt kun olemme nähneet, miten dokumenttiin lisätään sisältöä, seuraava vaihe on antaa sille otsikko. Tätä varten meidän on puhuttava hetki johdanto-osasta (preamble).

​

Dokumentin johdanto-osa

Yllä oleva kuvakaappaus näyttää, kuinka Overleaf tallentaa LaTeX-dokumentin tiedostoon nimeltä main.tex: .tex-tiedostopäätettä käytetään sopimuksen mukaan nimettäessä tiedostoja, jotka sisältävät dokumenttisi LaTeX-koodin.

Edellinen esimerkki näytti, kuinka dokumentin sisältö kirjoitettiin \begin{document}-komennon jälkeen; kaikkea .tex-tiedostossasi tätä kohtaa ennen olevaa kutsutaan kuitenkin johdanto-osaksi (preamble), joka toimii dokumentin ”asetusosiona”. Johdanto-osassa määrität dokumentin luokan (tyypin) sekä yksityiskohtia, kuten dokumentin kirjoittamisessa käytettävät kielet; lataat paketit, joita haluat käyttää (lisää tästä myöhemmin), ja siellä teet myös muun tyyppiset määritykset.

Minimaalinen dokumentin johdanto-osa voisi näyttää tältä:

\documentclass[12pt, letterpaper]{article}
\usepackage{graphicx}

jossa \documentclass[12pt, letterpaper]{article} määrittää dokumentin yleisen luokan (tyypin). Lisäparametrit, jotka on erotettava pilkuilla, kirjoitetaan hakasulkeisiin ([...]), ja niillä määritetään tämä article-luokan ilmentymä; eli asetukset, joita haluamme käyttää tässä nimenomaisessa article-luokkaan perustuvassa dokumentissa.

Tässä esimerkissä kaksi parametria tekevät seuraavaa:

• 12pt asettaa fonttikoon
• letterpaper asettaa paperikoon

Muitakin fonttikokoja, 9pt, 11pt, 12pt, voi tietenkin käyttää, mutta jos kokoa ei määritetä, oletuskoko on 10pt. Paperikoon muita mahdollisia arvoja ovat a4paper ja legalpaper. Lisätietoja on sivukokoa ja marginaaleja käsittelevässä artikkelissa.

Johdanto-osan rivi

\usepackage{graphicx}

on esimerkki ulkoisen paketin (tässä graphicx) lataamisesta LaTeXin ominaisuuksien laajentamiseksi, jolloin se pystyy tuomaan ulkoisia grafiikkatiedostoja. LaTeX-paketteja käsitellään osiossa LaTeX-pakettien löytäminen ja käyttäminen.

​

Otsikon, tekijän ja päivämäärän lisääminen

Otsikon, tekijän ja päivämäärän lisääminen dokumenttiin vaatii kolme riviä lisää johdanto-osaan (ei dokumentin varsinaiseen runkoon). Nämä rivit ovat:

• \title{My first LaTeX document}: dokumentin otsikko
• \author{Hubert Farnsworth}: tähän kirjoitetaan tekijän (tekijöiden) nimi ja valinnaisesti \thanks-komento aaltosulkeiden sisään:
  • \thanks{Funded by the Overleaf team.}: voidaan lisätä tekijän nimen perään author-komennon aaltosulkeiden sisään. Se lisää yläindeksin ja alaviitteen, jossa on aaltosulkeiden sisällä oleva teksti. Hyödyllinen, jos haluat kiittää jotakin instituutiota artikkelissasi.
• \date{August 2022}: voit syöttää päivämäärän käsin tai käyttää komentoa \today, jolloin kuluva päivämäärä ladotaan aina, kun dokumentti käännetään

Kun nämä rivit on lisätty, johdanto-osasi pitäisi näyttää suunnilleen tältä:

\documentclass[12pt, letterpaper]{article}
\title{My first LaTeX document}
\author{Hubert Farnsworth\thanks{Funded by the Overleaf team.}}
\date{August 2022}

Otsikko, tekijä ja päivämäärä ladotaan käyttämällä \maketitle-komentoa dokumentin rungossa:

\begin{document}
\maketitle
We have now added a title, author and date to our first \LaTeX{} document!
\end{document}

Johdanto-osa ja runko voidaan nyt yhdistää kokonaiseksi dokumentiksi, jonka voi avata Overleafissa:

\documentclass[12pt, letterpaper]{article}
\title{My first LaTeX document}
\author{Hubert Farnsworth\thanks{Funded by the Overleaf team.}}
\date{August 2022}
\begin{document}
\maketitle
We have now added a title, author and date to our first \LaTeX{} document!
\end{document}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

​

Kommenttien lisääminen

LaTeX on eräänlaista ”ohjelmakoodia”, mutta se on erikoistunut dokumenttien latomiseen; siksi, kuten millä tahansa muulla ohjelmointikielellä kirjoitetussa koodissa, kommenttien lisääminen dokumenttiin voi olla erittäin hyödyllistä. LaTeX-kommentti on tekstin osa, jota ei ladota ja joka ei vaikuta dokumenttiin millään tavalla — sitä käytetään usein ”tehtävä”-muistiinpanojen lisäämiseen, selittävien huomautusten sisällyttämiseen, hankalien makrojen selittämiseen koodin seassa tai LaTeX-koodin rivien/osioiden kommentoimiseen pois virheenetsinnän aikana.

Kommentin tekemiseksi LaTeXissa kirjoita yksinkertaisesti %-merkki rivin alkuun, kuten seuraavassa yllä olevaa esimerkkiä käyttävässä koodissa näytetään:

\documentclass[12pt, letterpaper]{article}
\title{My first LaTeX document}
\author{Hubert Farnsworth\thanks{Funded by the Overleaf team.}}
\date{August 2022}
\begin{document}
\maketitle
We have now added a title, author and date to our first \LaTeX{} document!

% This line here is a comment. It will not be typeset in the document.
\end{document}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa täsmälleen saman tulosteen kuin edellinen LaTeX-koodi, jossa kommenttia ei ollut.

​

Lihavointi, kursivointi ja alleviivaus

Seuraavaksi tarkastelemme muutamia tekstin muotoilukomentoja:

• Lihavointi: lihavoitu teksti ladotaan LaTeXissa komennolla \textbf{...}.
• Kursivointi: kursivoitu teksti tuotetaan komennolla \textit{...}.
• Alleviivaus: alleviivaa teksti komennolla \underline{...}.

Seuraava esimerkki havainnollistaa näitä komentoja:

Some of the \textbf{greatest}
discoveries in \underline{science} 
were made by \textbf{\textit{accident}}.

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

Toinen erittäin hyödyllinen komento on \emph{_argument_}, jonka vaikutus _argument_-argumenttiin riippuu asiayhteydestä. Tavallisen tekstin sisällä korostettu teksti kursivoidaan, mutta tämä toiminta käännetään päinvastaiseksi, jos komentoa käytetään kursivoidun tekstin sisällä — katso seuraava esimerkki:

Some of the greatest \emph{discoveries} in science 
were made by accident.

\textit{Some of the greatest \emph{discoveries} 
in science were made by accident.}

\textbf{Some of the greatest \emph{discoveries} 
in science were made by accident.}

Avaa tämä \emph-esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

• Huomautus: jotkin paketit, kuten Beamer, muuttavat \emph-komennon toimintaa.

​

Kuvien lisääminen

Tässä osiossa tarkastelemme, miten kuvia lisätään LaTeX-dokumenttiin. Overleaf tukee kolmea tapaa lisätä kuvia:

1. Käytä editorin työkalupalkissa olevaa Insert Figure -painiketta() lisätäksesi kuvan Visual Editoriin tai Code Editoriin.
2. Kopioi ja liitä kuva Visual Editoriin tai Code Editoriin.
3. Kirjoita Code Editorissa LaTeX-koodia, joka lisää grafiikan.

Vaihtoehdot 1 ja 2 luovat automaattisesti kuvien lisäämiseen tarvittavan LaTeX-koodin, mutta tässä esittelemme vaihtoehdon 3 — huomaa, että sinun on ladattava kyseiset kuvat Overleaf-projektiisi. Seuraava esimerkki näyttää, miten kuva sisällytetään:

\documentclass{article}
\usepackage{graphicx} %LaTeX package to import graphics
\graphicspath{{images/}} %configuring the graphicx package
 
\begin{document}
The universe is immense and it seems to be homogeneous, 
on a large scale, everywhere we look.

% The \includegraphics command is 
% provided (implemented) by the 
% graphicx package
\includegraphics{universe}  
 
There's a picture of a galaxy above.
\end{document}

Avaa tämä kuvaesimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

Grafiikan tuominen LaTeX-dokumenttiin vaatii lisä_paketin_, joka tarjoaa ulkoisten grafiikkatiedostojen sisällyttämiseen tarvittavat komennot ja ominaisuudet. Yllä oleva esimerkki lataa graphicx-paketin, joka monien muiden komentojen ohella tarjoaa komennon \includegraphics{...} grafiikan tuomiseen ja komennon \graphicspath{...}, jolla LaTeXille kerrotaan, missä grafiikka sijaitsee.

Käyttääksesi graphicx-pakettia lisää seuraava rivi Overleaf-dokumenttisi johdanto-osaan:

\usepackage{graphicx}

Esimerkissämme komento \graphicspath{{images/}} kertoo LaTeXille, että kuvat säilytetään images-nimisessä kansiossa, joka sijaitsee nykyisessä hakemistossa:

Komento \includegraphics{universe} hoitaa varsinaisen työn eli kuvan lisäämisen dokumenttiin. Tässä universe on kuvatiedoston nimi ilman tiedostopäätettä.

Huomautus:

• Vaikka koko tiedostonimi päätteineen on sallittu \includegraphics-komennossa, parhaana käytäntönä pidetään tiedostopäätteen jättämistä pois, koska tällöin LaTeX etsii kaikkia tuettuja formaatteja.
• Yleisesti ottaen grafiikkatiedoston nimessä ei tulisi olla välilyöntejä tai useita pisteitä; on myös suositeltavaa käyttää tiedostopäätteessä pieniä kirjaimia, kun kuvatiedostoja ladataan Overleafiin.

Lisätietoja LaTeX-paketeista löytyy tämän opetusohjelman lopusta osiosta LaTeX-pakettien löytäminen ja käyttäminen.

​

Kuvatekstit, nimiöt ja viittaukset

Kuviin voidaan lisätä kuvatekstejä, nimiöitä ja viittauksia figure-ympäristön avulla, kuten alla näytetään:

\documentclass{article}
\usepackage{graphicx}
\graphicspath{{images/}}
 
\begin{document}

\begin{figure}[h]
    \centering
    \includegraphics[width=0.75\textwidth]{mesh}
    \caption{A nice plot.}
    \label{fig:mesh1}
\end{figure}
 
As you can see in figure \ref{fig:mesh1}, the function grows near the origin. This example is on page \pageref{fig:mesh1}.

\end{document}

Avaa tämä kuvaesimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

Esimerkissä on useita huomionarvoisia komentoja:

• \includegraphics[width=0.75\textwidth]{mesh}: Tämä \includegraphics-muoto ohjeistaa LaTeXia asettamaan kuvan leveydeksi 75 % tekstin leveydestä — jonka arvo on tallennettu \textwidth-komentoon.
• \caption{A nice plot.}: Kuten nimestä voi päätellä, tämä komento asettaa kuvatekstin, joka voidaan sijoittaa kuvan ylä- tai alapuolelle. Jos luot kuvaluettelon, tätä kuvatekstiä käytetään siinä.
• \label{fig:mesh1}: Viitataksesi tähän kuvaan dokumentissasi annat sille nimiön \label-komennolla. Nimiöstä luodaan kuvalle numero, ja yhdessä seuraavan komennon kanssa sen avulla voit viitata kuvaan.
• \ref{fig:mesh1}: Tämä koodi korvataan viitatun kuvan numerolla.

LaTeX-dokumenttiin sisällytetyt kuvat tulisi sijoittaa figure-ympäristön tai vastaavan sisään, jotta LaTeX voi automaattisesti sijoittaa kuvan sopivaan kohtaan dokumentissa.

Lisäohjeita löytyy seuraavista Overleafin ohjeartikkeleista:

• Kuvien sijoittelu
• Kuvien lisääminen

​

Luetteloiden luominen LaTeXissa

Voit luoda erityyppisiä luetteloita ympäristöjen (environments) avulla. Ympäristöjä käytetään kapseloimaan tietyn latomisominaisuuden toteuttamiseen tarvittava LaTeX-koodi. Ympäristö alkaa komennolla \begin{_environment-name_} ja päättyy komentoon \end{_environment-name_}, missä _environment-name_ voi olla figure, tabular tai jokin luettelotyypeistä: itemize järjestämättömille luetteloille tai enumerate järjestetyille luetteloille.

​

Järjestämättömät luettelot

Järjestämättömät luettelot tuotetaan itemize-ympäristöllä. Jokaista luettelon kohtaa on edellettävä \item-komento, kuten alla näytetään:

\documentclass{article}
\begin{document}
\begin{itemize}
  \item The individual entries are indicated with a black dot, a so-called bullet.
  \item The text in the entries may be of any length.
\end{itemize}
\end{document}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

Voit myös avata tämän laajemman Overleaf-projektin, joka esittelee LaTeXin erityyppisiä luetteloita.

​

Järjestetyt luettelot

Järjestetyt luettelot käyttävät samaa syntaksia kuin järjestämättömät luettelot, mutta ne luodaan enumerate-ympäristöllä:

\documentclass{article}
\begin{document}
\begin{enumerate}
  \item This is the first entry in our list.
  \item The list numbers increase with each entry we add.
\end{enumerate}
\end{document}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

Kuten unordered-luetteloissa, jokaista kohtaa on edellettävä \item-komento, joka tässä tapauksessa luo automaattisesti järjestetyn luettelon numeerisen tunnisteen alkaen numerosta 1.

Lisätietoja saat avaamalla tämän laajemman Overleaf-projektin, joka esittelee LaTeXin erityyppisiä luetteloita, tai tutustumalla LaTeX-luetteloita käsittelevään ohjeartikkeliimme, jossa on paljon lisää esimerkkejä ja näytetään, miten mukautettuja luetteloita luodaan.

​

Matematiikan lisääminen LaTeXiin

Yksi LaTeXin tärkeimmistä eduista on matemaattisten lausekkeiden kirjoittamisen helppous. LaTeX tarjoaa kaksi kirjoitustilaa matematiikan latomiseen:

• tekstinsisäinen (inline) matematiikkatila, jota käytetään kappaleeseen kuuluvien kaavojen kirjoittamiseen
• erillinen (display) matematiikkatila, jota käytetään lausekkeisiin, jotka eivät ole osa tekstiä tai kappaletta ja jotka ladotaan omille riveilleen

​

Tekstinsisäinen matematiikkatila

Katsotaan esimerkki tekstinsisäisestä matematiikkatilasta:

\documentclass[12pt, letterpaper]{article}
\begin{document}
In physics, the mass-energy equivalence is stated 
by the equation $E=mc^2$, discovered in 1905 by Albert Einstein.
\end{document}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

Tekstinsisäisen matematiikan latomiseen voit käyttää jotakin näistä erotinpareista: \( ... \), $ ... $ tai \begin{math} ... \end{math}, kuten seuraavassa esimerkissä näytetään:

\documentclass[12pt, letterpaper]{article}
\begin{document}
\begin{math}
E=mc^2
\end{math} is typeset in a paragraph using inline math mode---as is $E=mc^2$, and so too is \(E=mc^2\).
\end{document}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

​

Erillinen matematiikkatila

Erillisessä tilassa ladotut yhtälöt voivat olla numeroituja tai numeroimattomia, kuten seuraavassa esimerkissä:

\documentclass[12pt, letterpaper]{article}
\begin{document}
The mass-energy equivalence is described by the famous equation
\[ E=mc^2 \] discovered in 1905 by Albert Einstein. 

In natural units ($c = 1$), the formula expresses the identity
\begin{equation}
E=m
\end{equation}
\end{document}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

Erillisen tilan matematiikan latomiseen voit käyttää jotakin näistä erotinpareista: \[ ... \], \begin{displaymath} ... \end{displaymath} tai \begin{equation} ... \end{equation}. Historiallisesti erillisen tilan matematiikan latominen edellytti $$-merkkien käyttöä erottimina, kuten $$ _... display math here ..._$$, mutta tätä menetelmää ei enää suositella: käytä sen sijaan LaTeXin erottimia \[ ... \].

​

Kattavampia esimerkkejä

Seuraavat esimerkit esittelevät LaTeXilla ladottua monipuolista matemaattista sisältöä.

\documentclass{article}
\begin{document}
Subscripts in math mode are written as $a_b$ and superscripts are written as $a^b$. These can be combined and nested to write expressions such as

\[ T^{i_1 i_2 \dots i_p}_{j_1 j_2 \dots j_q} = T(x^{i_1},\dots,x^{i_p},e_{j_1},\dots,e_{j_q}) \]
 
We write integrals using $\int$ and fractions using $\frac{a}{b}$. Limits are placed on integrals using superscripts and subscripts:

\[ \int_0^1 \frac{dx}{e^x} =  \frac{e-1}{e} \]

Lower case Greek letters are written as $\omega$ $\delta$ etc. while upper case Greek letters are written as $\Omega$ $\Delta$.

Mathematical operators are prefixed with a backslash as $\sin(\beta)$, $\cos(\alpha)$, $\log(x)$ etc.
\end{document}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

Seuraava esimerkki käyttää amsmath-paketin tarjoamaa equation*-ympäristöä, joten meidän on lisättävä seuraava rivi dokumentin johdanto-osaan:

\usepackage{amsmath}% For the equation* environment

Lisätietoja amsmath-paketin käytöstä on ohjeartikkelissamme.

\documentclass{article}
\usepackage{amsmath}% For the equation* environment
\begin{document}
\section{First example}

The well-known Pythagorean theorem \(x^2 + y^2 = z^2\) was proved to be invalid for other exponents, meaning the next equation has no integer solutions for \(n>2\):

\[ x^n + y^n = z^n \]

\section{Second example}

This is a simple math expression \(\sqrt{x^2+1}\) inside text. 
And this is also the same: 
\begin{math}
\sqrt{x^2+1}
\end{math}
but by using another command.

This is a simple math expression without numbering
\[\sqrt{x^2+1}\] 
separated from text.

This is also the same:
\begin{displaymath}
\sqrt{x^2+1}
\end{displaymath}

\ldots and this:
\begin{equation*}
\sqrt{x^2+1}
\end{equation*}
\end{document}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

Matematiikan mahdollisuudet LaTeXissa ovat rajattomat, joten tutustu ohjesivuihimme, joista löydät neuvoja ja esimerkkejä tietyistä aiheista:

• Matemaattiset lausekkeet
• Ala- ja yläindeksit
• Hakasulkeet ja kaarisulkeet
• Murtoluvut ja binomikertoimet
• Yhtälöiden tasaus
• Operaattorit
• Välistys matematiikkatilassa
• Integraalit, summat ja raja-arvot
• Erillinen tyyli matematiikkatilassa
• Luettelo kreikkalaisista kirjaimista ja matemaattisista symboleista
• Matemaattiset fontit

​

Dokumentin perusrakenne

Seuraavaksi tutustumme tiivistelmiin ja siihen, miten LaTeX-dokumentti jaetaan lukuihin, osioihin ja kappaleisiin.

​

Tiivistelmät

Tieteellisissä artikkeleissa on yleensä tiivistelmä (abstract), joka on lyhyt yleiskatsaus/yhteenveto niiden keskeisistä aiheista tai argumenteista. Seuraava esimerkki näyttää, miten tiivistelmä ladotaan LaTeXin abstract-ympäristöllä:

\documentclass{article}
\begin{document}
\begin{abstract}
This is a simple paragraph at the beginning of the 
document. A brief introduction about the main subject.
\end{abstract}
\end{document}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

​

Kappaleet ja uudet rivit

Kun tiivistelmä on paikallaan, voimme aloittaa ensimmäisen kappaleen kirjoittamisen. Seuraava esimerkki näyttää:

• miten uusi kappale luodaan painamalla “enter”-näppäintä kahdesti, jolloin nykyinen rivi päättyy ja sen perään lisätään tyhjä rivi;
• miten uusi rivi aloitetaan aloittamatta uutta kappaletta lisäämällä manuaalinen rivinvaihto komennolla \\ eli kaksoiskenoviivalla; vaihtoehtoisesti voit käyttää komentoa \newline.

Esimerkin kolmas kappale havainnollistaa komentojen \\ ja \newline käyttöä:

\documentclass{article}
\begin{document}

\begin{abstract}
This is a simple paragraph at the beginning of the 
document. A brief introduction about the main subject.
\end{abstract}

After our abstract we can begin the first paragraph, then press ``enter'' twice to start the second one.

This line will start a second paragraph.

I will start the third paragraph and then add \\ a manual line break which causes this text to start on a new line but remains part of the same paragraph. Alternatively, I can use the \verb|\newline|\newline command to start a new line, which is also part of the same paragraph.
\end{document}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

Huomaa, kuinka LaTeX sisentää kappaleet automaattisesti — paitsi välittömästi dokumentin otsikoiden, kuten osion ja alaosion, jälkeen — kuten tulemme näkemään.

Uusille käyttäjille suositellaan, ettei useita \\- tai \newline-komentoja käytetä ”simuloimaan” kappaleita, joiden välissä on suurempi väli, koska tämä voi häiritä LaTeXin latomisalgoritmeja. Suositeltu tapa on jatkaa tyhjien rivien käyttämistä uusien kappaleiden luomiseen ilman \\-komentoja ja ladata parskip-paketti lisäämällä \usepackage{parskip} johdanto-osaan.

Lisätietoja kappaleista löytyy seuraavista artikkeleista:

• Kappaleet ja uudet rivit
• Kappaleiden välistyksen muuttaminen LaTeXissa
• LaTeX Error: There’s no line here to end tarjoaa lisäneuvoja ja -ohjeita \\-komennon käyttöön.

​

Luvut ja osiot

Pidemmät dokumentit jaetaan yleensä kirjoitusohjelmasta riippumatta osiin, lukuihin, osioihin, alaosioihin ja niin edelleen. LaTeX tarjoaa myös dokumentin jäsentelykomentoja, mutta käytettävissä olevat komennot ja niiden toteutukset (mitä ne tekevät) voivat riippua käytettävästä dokumenttiluokasta. Esimerkiksi book-luokalla luodut dokumentit voidaan jakaa osiin, lukuihin, osioihin, alaosioihin ja niin edelleen, mutta letter-luokka ei tarjoa (tue) mitään komentoja tähän.

Seuraava esimerkki esittelee komentoja, joilla jäsennetään book-luokkaan perustuva dokumentti:

\documentclass{book}
\begin{document}

\chapter{First Chapter}

\section{Introduction}

This is the first section.

Lorem  ipsum  dolor  sit  amet,  consectetuer  adipiscing  
elit. Etiam  lobortisfacilisis sem.  Nullam nec mi et 
neque pharetra sollicitudin.  Praesent imperdietmi nec ante. 
Donec ullamcorper, felis non sodales...

\section{Second Section}

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit.  
Etiam lobortis facilisissem.  Nullam nec mi et neque pharetra 
sollicitudin.  Praesent imperdiet mi necante...

\subsection{First Subsection}
Praesent imperdietmi nec ante. Donec ullamcorper, felis non sodales...

\section*{Unnumbered Section}
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit.  
Etiam lobortis facilisissem...
\end{document}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

Jäsentelykomentojen nimet ovat enimmäkseen itsestään selviä; esimerkiksi \chapter{First Chapter} luo uuden luvun otsikolla First Chapter, \section{Introduction} tuottaa osion otsikolla Introduction ja niin edelleen. Osiot voidaan jakaa edelleen alaosioihin \subsection{...} ja jopa \subsubsection{...}. Osioiden, alaosioiden jne. numerointi on automaattista, mutta sen voi poistaa käytöstä käyttämällä vastaavan komennon niin sanottua tähtiversiota, jonka lopussa on tähti (*), kuten \section*{...} ja \subsection*{...}.

Yhteensä LaTeXin dokumenttiluokat tarjoavat seuraavat jäsentelykomennot, ja kukin luokka tukee niistä tarkoituksenmukaista osajoukkoa:

• \part{part}
• \chapter{chapter}
• \section{section}
• \subsection{subsection}
• \subsubsection{subsubsection}
• \paragraph{paragraph}
• \subparagraph{subparagraph}

Erityisesti komennot \part ja \chapter ovat käytettävissä vain dokumenttiluokissa report ja book.

Lisätietoja dokumentin jäsentelykomennoista löydät Overleafin osioita ja lukuja käsittelevästä artikkelista.

​

Taulukoiden luominen

Overleaf tarjoaa kolme vaihtoehtoa taulukoiden luomiseen:

1. Visual Editorin (tai Code Editorin) työkalupalkin Insert Table -painikkeen käyttäminen.
2. Taulukon kopioiminen ja liittäminen toisesta dokumentista Visual Editoria käytettäessä.
3. Taulukon LaTeX-koodin kirjoittaminen Code Editorissa.

Jos LaTeX on sinulle uusi, Visual Editorin työkalupalkin käyttäminen (vaihtoehto 1) on erinomainen tapa aloittaa — voit vaihtaa Visual Editorin ja Code Editorin välillä nähdäksesi taulukon taustalla olevan koodin.

Tässä keskitymme vaihtoehtoon 3 — joustavimpaan tapaan luoda taulukoita — ja annamme esimerkkejä taulukoiden luomisesta LaTeXissa, mukaan lukien viivojen (rules) ja otsikoiden lisääminen. Kun kokemusta kertyy, tutustu yksityiskohtaisiin ohjeisiimme taulukoiden luomisesta LaTeXilla.

​

Perustaulukon luominen LaTeXissa

Aloitamme esimerkillä, joka näyttää, miten perustaulukko ladotaan:

\begin{center}
\begin{tabular}{c c c}
 cell1 & cell2 & cell3 \\ 
 cell4 & cell5 & cell6 \\  
 cell7 & cell8 & cell9    
\end{tabular}
\end{center}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

tabular-ympäristö on LaTeXin oletustapa luoda taulukoita. Ympäristölle on annettava parametri, tässä tapauksessa {c c c}, joka kertoo LaTeXille, että sarakkeita on kolme ja jokaisen sarakkeen teksti keskitetään. Voit myös käyttää r:ää tekstin tasaamiseen oikealle ja l:ää vasemmalle. Tasausmerkkiä & käytetään taulukon rivin yksittäisten solujen erottamiseen. Taulukon rivi päätetään uuden rivin komennolla \\. Taulukkomme on center-ympäristön sisällä, jotta se keskitetään sivun tekstileveyden sisällä.

​

Reunaviivojen lisääminen

tabular-ympäristö tukee vaaka- ja pystyviivoja (rules) osana taulukkoa:

• lisää vaakaviivoja rivien ylä- ja alapuolelle komennolla \hline
• lisää pystyviivoja sarakkeiden väliin pystyviivaparametrilla |

Tässä esimerkissä argumentti on {|c|c|c|}, joka määrittää kolme (keskitettyä) saraketta, joiden välissä on pystyviiva; lisäksi käytämme \hline-komentoa vaakaviivan sijoittamiseen ensimmäisen rivin yläpuolelle ja viimeisen rivin alapuolelle:

\begin{center}
\begin{tabular}{|c|c|c|} 
 \hline
 cell1 & cell2 & cell3 \\ 
 cell4 & cell5 & cell6 \\ 
 cell7 & cell8 & cell9 \\ 
 \hline
\end{tabular}
\end{center}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

Tässä on vielä yksi esimerkki:

\begin{center}
 \begin{tabular}{||c c c c||} 
 \hline
 Col1 & Col2 & Col2 & Col3 \\ [0.5ex] 
 \hline\hline
 1 & 6 & 87837 & 787 \\ 
 \hline
 2 & 7 & 78 & 5415 \\
 \hline
 3 & 545 & 778 & 7507 \\
 \hline
 4 & 545 & 18744 & 7560 \\
 \hline
 5 & 88 & 788 & 6344 \\ [1ex] 
 \hline
\end{tabular}
\end{center}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

​

Otsikot, nimiöt ja viittaukset

Taulukoihin voi lisätä otsikoita ja viittauksia pitkälti samalla tavalla kuin kuviin. Ainoa ero on, että figure-ympäristön sijaan käytetään table-ympäristöä.

Taulukko \ref{table:data} näyttää, miten taulukolle lisätään otsikko ja miten siihen viitataan.

\begin{table}[h!]
\centering
\begin{tabular}{||c c c c||} 
 \hline
 Col1 & Col2 & Col2 & Col3 \\ [0.5ex] 
 \hline\hline
 1 & 6 & 87837 & 787 \\ 
 2 & 7 & 78 & 5415 \\
 3 & 545 & 778 & 7507 \\
 4 & 545 & 18744 & 7560 \\
 5 & 88 & 788 & 6344 \\ [1ex] 
 \hline
\end{tabular}
\caption{Table to test captions and labels.}
\label{table:data}
\end{table}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

​

Sisällysluettelon lisääminen

Sisällysluettelon luominen on suoraviivaista, koska komento \tableofcontents tekee lähes kaiken työn puolestasi:

\documentclass{article}
\title{Sections and Chapters}
\author{Gubert Farnsworth}
\date{August 2022}
\begin{document}
  
\maketitle
  
\tableofcontents

\section{Introduction}
   
This is the first section.
      
Lorem  ipsum  dolor  sit  amet,  consectetuer  adipiscing  
elit.   Etiam  lobortisfacilisis sem.  Nullam nec mi et 
neque pharetra sollicitudin.  Praesent imperdietmi nec ante. 
Donec ullamcorper, felis non sodales...
       
\section*{Unnumbered Section}
\addcontentsline{toc}{section}{Unnumbered Section}

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit.  
Etiam lobortis facilisissem.  Nullam nec mi et neque pharetra 
sollicitudin.  Praesent imperdiet mi necante...

\section{Second Section}
       
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit.  
Etiam lobortis facilisissem.  Nullam nec mi et neque pharetra 
sollicitudin.  Praesent imperdiet mi necante...
\end{document}

Avaa tämä esimerkki Overleafissa.

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

Osiot, alaosiot ja luvut sisällytetään sisällysluetteloon automaattisesti. Lisätäksesi merkintöjä käsin, esimerkiksi numeroimattoman osion, käytä komentoa \addcontentsline esimerkin mukaisesti.

​

Valmiin dokumentin lataaminen

Seuraava lyhyt videoleike näyttää, miten projektisi lähdekoodi tai ladottu PDF-tiedosto ladataan:

Lisätietoja löytyy Overleafin ohjeartikkelista Työn vieminen Overleafista.

​

LaTeX-pakettien löytäminen ja käyttäminen

LaTeX ei ainoastaan tarjoa merkittäviä latomisominaisuuksia, vaan myös laajennettavuuskehyksen lisä_pakettien_ avulla. Sen sijaan, että LaTeX yrittäisi tarjota komentoja ja ominaisuuksia, jotka ”yrittävät tehdä kaiken”, se on suunniteltu laajennettavaksi: käyttäjät voivat ladata ulkoisia koodikokonaisuuksia (paketteja), jotka tarjoavat erikoistuneempia latomisominaisuuksia tai laajentavat LaTeXin sisäänrakennettuja ominaisuuksia — kuten taulukoiden latomista. Kuten osiossa Kuvien lisääminen todettiin, graphicx-paketti laajentaa LaTeXia tarjoamalla komentoja grafiikkatiedostojen tuomiseen, ja se ladattiin (johdanto-osassa) kirjoittamalla

\usepackage{graphicx}

​

Pakettien lataaminen

Kuten yllä todettiin, paketit ladataan dokumentin johdanto-osassa \usepackage-komennolla. Koska (monet) LaTeX-paketit tarjoavat joukon asetuksia (options), joilla niiden toimintaa voidaan määrittää, \usepackage-komento näyttää usein tältä:

\usepackage[options]{somepackage}

Hakasulkeet ”[...]” kertovat LaTeXille, mitä asetuksia sovelletaan, kun se lataa paketin somepackage. Käyttäjän pyytämien asetusten joukossa yksittäiset asetukset erotetaan tyypillisesti pilkulla; esimerkiksi geometry-paketti tarjoaa monia asetuksia sivun asettelun määrittämiseen LaTeXissa, joten geometry-paketin tyypillinen käyttö voisi näyttää tältä:

\usepackage[total={6.5in,8.75in},
top=1.2in, left=0.9in, includefoot]{geometry}

geometry-paketti on yksi esimerkki paketista, jonka maailmanlaajuisen LaTeX-yhteisön jäsenet ovat kirjoittaneet ja lahjoittaneet ja joka on ilmaiseksi kaikkien sitä haluavien käytettävissä.

Jos LaTeX-paketti ei tarjoa asetuksia tai käyttäjä haluaa käyttää paketin asetusten oletusarvoja, se ladataan näin:

\usepackage{somepackage}

Kun kirjoitat \usepackage[...]{somepackage}, LaTeX etsii vastaavaa tiedostoa nimeltä _somepackage_.sty, joka sen on ladattava ja käsiteltävä — jotta paketin komennot tulevat käyttöön ja paketin tarjoama muu koodi suoritetaan. Jos LaTeX ei löydä tiedostoa _somepackage_.sty, se päättyy virheeseen, kuten seuraava Overleaf-esimerkki osoittaa:

\documentclass[12pt, letterpaper]{article}
\usepackage{somepackage}% a NON-EXISTENT package
\begin{document}
This will fail!
\end{document}

Avaa tämä virheen tuottava esimerkki Overleafissa

Tämä esimerkki tuottaa seuraavan tulosteen:

​

Tietoa paketeista: CTAN

Paketteja jaetaan Comprehensive TeX Archive Networkin kautta, josta käytetään yleensä nimeä CTAN. Tätä kirjoitettaessa se isännöi 6287 pakettia 2881 tekijältä. CTAN kuvailee itseään seuraavasti:

… a set of Internet sites around the world that offer TEX-related material for download.

Voit selata CTANia hyödyllisten pakettien löytämiseksi; esimerkiksi:

• aiheittain
• aakkosjärjestyksessä (hyödyllinen, jos tiedät paketin nimen)

Voit myös käyttää hakutoimintoa (sivun yläosassa).

​

Overleafissa saatavilla olevat paketit: TeX Liven esittely

Kerran vuodessa (suuri) osajoukko CTANissa isännöidyistä paketeista sekä LaTeXiin liittyvistä fonteista ja muista ohjelmistoista kootaan ja jaetaan järjestelmänä nimeltä TeX Live, jolla voit asentaa oman (paikallisen) LaTeX-ympäristösi. Itse asiassa myös Overleafin palvelimet käyttävät TeX Liveä, ja ne päivitetään, kun TeX Livestä julkaistaan uusi versio. Overleafin TeX Live -päivitykset eivät tapahdu välittömästi, vaan muutama kuukausi julkaisun jälkeen, mikä antaa meille aikaa testata uuden TeX Live -version yhteensopivuus galleriamme tuhansien mallien kanssa. Tässä on esimerkiksi TeX Live 2025 -päivitystiedotteemme.

Vaikka TeX Live sisältää (suuren) osajoukon CTANin paketeista, saatat löytää kiinnostavan paketin, kuten igo Go-pelin diagrammien latomiseen, jota isännöidään CTANissa mutta joka ei sisälly TeX Liveen (eikä sitä jaeta sen kautta) ja joka ei siksi ole saatavilla Overleafissa. Jotkin CTANissa isännöidyt paketit eivät kuulu TeX Liveen monista eri syistä: paketti saattaa olla vanhentunut, siinä voi olla lisensointiongelmia, se voi olla aivan uusi (äskettäin ladattu) tai se voi olla alustariippuvainen, esimerkiksi toimia Windowsissa mutta ei Linuxissa.

Uusia paketteja ja päivityksiä olemassa oleviin ladataan CTANiin ympäri vuoden, mutta TeX Liven päivitykset jaetaan vuosittain; siksi TeX Liven nykyiseen versioon sisältyvät paketit eivät ole yhtä ajan tasalla kuin CTANissa isännöidyt. Koska Overleafin palvelimet käyttävät TeX Liveä, on mahdollista, että palvelimillemme asennetut paketit — eli käyttäjiemme käytettävissä olevat — eivät ole CTANissa saatavilla olevia aivan uusimpia versioita, mutta yleensä tämä tuskin aiheuttaa ongelmia.